Beyond Intractability (Suomi)
Michelle Maiese
kesäkuussa 2003
Mikä on Vain Sodan Teoria?
onko sotilaallinen väliintulo humanitaarisista syistä moraalisesti oikeudenmukaista? Entä ennaltaehkäisevät lakot? Jus ad bellum (just war theory) tutkii tällaisia kysymyksiä ja ehdottaa vastauksia. Vuosisatojen väittelystä huolimatta vastaukset ovat kuitenkin edelleen kiistanalaisia.
sekä historiallisesta että moraalisesta näkökulmasta on olemassa vahva olettama väkivallan ja aggression käytöstä., Pelkkä sotateoria käsittelee oikeutusta tämän vahvan olettaman kumoamiselle ja sodan käymiselle. Historiallisesti vain sodan perinne edustaa vaivaa länsimaisissa kulttuureissa säädellä ja hillitä väkivaltaa luomalla laajalti tunnustettu sääntöjä torjumiseksi. Pelkän sotateorian teoreettinen puoli taas koskee eettisesti oikeutettua sotaa. Sodan moraalisen oikeutuksen juuret ovat kristillisessä teologiassa ja Pyhän Tuomas Akvinolaisen kirjoituksissa. Yhdessä perinteiset taistelusäännöt ja moraaliset ihanteet ovat auttaneet muodostamaan kansainvälisen oikeuden sodankäynnin säännöt., ”Sotakonventiona” yleisesti tunnettu ohjeistus koostuu näistä moraalinormeista ja oikeudellisista määräyksistä.
teoreetikot erottavat toisistaan jus ad bellumin ja jus in Bellon säännöt. Säännöt jus ad bellum koskevat olosuhteita, joissa jäsenvaltiot voivat hyväksytysti sotaa, vaikka säännöt jus in bello-antavia taistelevat melko kun sota on alkanut.
Syy
– Muotoiltu kansainvälisen oikeuden ja tunnustettu useimmissa kulttuureissa, sääntöjä jus ad bellum toimia periaatteet määrittää, milloin sodan ja väkivallan käyttö on perusteltua., Väkivaltaisen voiman käyttö on sallittua vain silloin, kun jus ad bellumin kriteerit täyttyvät.
juuri syyn Omaamista pidetään usein juuri sodan tärkeimpänä ehtona. Monien mielestä ainoa oikeudenmukainen syy sotaan on itsepuolustus aggressiota vastaan. Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous määritteli vuonna 1974 aggression ”Valtion aseellisen voiman käytöksi toisen valtion suvereniteettia, alueellista koskemattomuutta tai poliittista itsenäisyyttä vastaan.,”Valtioiden” oikeudet alueelliseen koskemattomuuteen ja poliittiseen itsemääräämisoikeuteen perustuvat yksilöiden oikeuksiin rakentaa yhteistä elämää ja levätä jäsentensä suostumuksella. Jos valtio suojelee yksilöiden elämää ja etuja, mikään muu valtio ei voi haastaa sitä elämän ja vapauden nimissä. Kansainvälisen oikeuden mukaan valtio, joka harjoittaa sotaa muuten kuin itsepuolustustarkoituksessa, syyllistyy aggressiiviseen sotaan.
monet ovat kuitenkin todenneet, että tämä käsitys oikeudenmukaisesta syystä on aivan liian kapea., Ensinnäkin yleisesti ajatellaan, että valtiot voivat puolustautua uhkaavalta, mutta eivät todelliselta väkivallalta. Kun uhka on selvä ja vaara lähellä, sotilaallisia ”ennakointitoimia” pidetään usein moraalisesti oikeutettuina. Esimerkiksi monet uskovat, että valtiot ovat perusteltuja suorittaa ennalta ehkäisevien iskujen tapauksissa, joissa on riittävä uhka, ja käyttämättä jättäminen sotilaallinen voima ”olisi vakavasti vaarantaa heidän alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta.”On olemassa uhkia, joiden kanssa minkään kansakunnan ei voida odottaa elävän.,
lisäksi monet ovat todenneet, että ”hyökkääjä-puolustaja” – kahtiajako on yliyksinkertaistumista. Väliintulo yli kansallisten rajojen voi joskus olla perusteltua, eikä järjestelmän oikeudellinen olemassaolo takaa sen moraalista legitimiteettiä. He uskovat, että voimaa voidaan joskus käyttää vakavien julkisten epäkohtien korjaamiseen tai massiivisten ihmisoikeusrikkomusten ratkaisemiseen. Kun hallitus muuttuu raa ’ asti kun omat ihmiset, se rikkoo heidän ihmisoikeuksiaan ja asetetaan ehtoja, joita he eivät voineet mahdollisesti suostumusta., Tällaisella hallituksella ei ole moraalista legitimiteettiä, ja sen poliittinen suvereniteetti ja hallitusoikeudet kyseenalaistetaan. Koska verilöylyyn osallistuvat hallitukset ovat rikollishallituksia, väliintulosodat muistuttavat lainvalvontaa tai poliisityötä.
Periaatteet Jus Ad Bellum
muiden periaatteiden keskeinen jus ad bellum on oikea viranomainen, oikea aikomus, kohtuullista toivoa, suhteellisuus -, ja viimeisenä keinona.
periaate oikea viranomainen viittaa siihen, että sota on vain vain, jos käymästä oikeutettu viranomainen., Tällainen auktoriteetti perustuu valtion suvereniteetin käsitteeseen ja perustuu kansansuosioon. Vaikka heidän asiansa olisikin oikeudenmukainen, yksilöt tai ryhmät, joiden valtaa yhteiskunnan jäsenet eivät hyväksy, eivät voi perustellusti aloittaa sotaa. On kuitenkin tärkeää huomata, että mielivaltaisesti ja epäoikeudenmukaisesti hallitsevat korruptoituneet hallitukset eivät välttämättä takaa kansalle kuuliaisuutta. Tällöin valtion suvereniteetti hajoaa, ja yksilöillä voi olla oikeus julistaa sota puolustautuakseen laittomalta hallitukselta., Itsenäisyystaistelut erillisillä yhteisöillä, jotka ovat valmiita ja pystyvät määrittämään oman olemassaolonsa edellytykset, voivat joskus olla perusteltuja.
– periaatteen Mukaisesti tarkoitus, tavoite, sota ei saa jatkaa suppeasti määritelty kansallisten etujen, vaan palauttaa vain rauhaa. Tämän rauhantilan pitäisi olla parempi kuin olosuhteet, jotka olisivat vallinneet, jos sotaa ei olisi käyty. Oikea aikomus on sidottu ehtoja jus in bello, (oikeus-sota) ja kieltää teot kostoa ja mielivaltaisesta väkivallasta., Koska sotien oikea kohde on parempi rauhan tila, vain sodat ovat rajoitettuja sotia. Varauksettoman antautumisen ajatellaan usein rikkovan oikean aikomuksen periaatetta, koska se riistää kansakunnalta sen oikeudet ja itsemääräämisoikeuden ja tuhoaa sen itse asiassa. Kuitenkin tapauksissa, kuten Natsismin, jossa valtion hallinnon uhkaa olemassaoloa kokonaisia kansoja, valloitus ja jälleenrakentamiseen vihollinen valtio voi olla oikeutettu sotilaallinen tavoite.
tässä on kuitenkin tärkeää huomata, että rauhan turvaaminen on usein päällekkäistä oman edun suojelemisen kanssa., Esimerkiksi jos ainoa keino rauhan turvaamiseksi on sotaisan naapurin alueen liittäminen, oikea aikomus liittyy oman edun tavoitteluun. Muista oikeista sotaaikeista, kuten sorretun ryhmän puolustamisesta ja sen vapauden turvaamisesta, voidaan luopua, koska tällaista sotaa pidetään liian kalliina.
lisäksi vain sodilla pitää olla kohtuulliset menestysmahdollisuudet. Järkevän toivon periaatteen mukaan on oltava hyvät perusteet uskoa, että toivottu lopputulos voidaan saavuttaa., Aseita ei saa käyttää ja kuolemantapauksia syntyy turhasta syystä tai silloin, kun onnistumisen todennäköisyys on hyvin pieni. Tähän periaatteeseen sisältyy sodan kustannusten ja hyötyjen punnitseminen ja ”korostaa, että ihmiselämää ja taloudellisia resursseja ei pidä tuhlata” sotaponnisteluihin, jotka varmasti epäonnistuvat. Jotkut kuitenkin huomauttavat, että joissakin tapauksissa on moraaliperiaatteena välttämätöntä vastustaa kiusaamisvoimia, vaikka onnistumisen mahdollisuus olisi vähäinen. Kansallisen ylpeyden vuoksi voidaan joskus perustellusti ryhtyä toivottomilta tuntuviin taisteluihin.,
suhteellisuusperiaatteen mukaan sodassa käytetyn väkivallan on oltava suhteessa kärsittyyn hyökkäykseen. Keinojen tulee olla oikeassa suhteessa päättyy, sekä olla linjassa suuruus alkuperäisen provokaatio. Valtioita kielletään käyttämästä voimaa, joka ei ole tarpeen kärsityn vahingon rajoittuneen tavoitteen saavuttamiseksi. Esimerkiksi jos yksi kansakunta hyökkää ja valtaa toisen kansakunnan maan, tällä toisella kansakunnalla on vain syytä vastahyökkäykseen saadakseen maansa takaisin., Kuitenkin, jos tämä toinen kansa tunkeutuu ensimmäinen, regeneroi sen alueella, ja sitten myös liitteissä ensimmäinen kansakunta, kuten sotilaallinen toiminta on epäsuhteessa. Lisäksi olisi käytettävä vähimmäismäärää voimaa, joka tarvitaan yhden tavoitteen saavuttamiseksi. Suhteellisuusperiaate on siis päällekkäinen Bellon jus: n kanssa, mikä on sodan toteutumisen edellytykset.
lopulta viimesijaisen periaatteen mukaan kaikki väkivallattomat vaihtoehdot on käytettävä loppuun ennen kuin voimankäyttö voidaan perustella. Oikeudenmukainen sota voidaan käydä vasta, kun kaikki muut diplomaattiset keinot on toteutettu.,
Moseley.
sama., 59.
Walzer, op. cit 54.
Walzer, op. cit 85.
Johnson, op. cit 328.
Walzer op. cit 107
Älä Hubert ja Thomas G. Weiss et al. Suojeluvastuu: täydentävä osa kansainvälisen Interventiokomission kertomukselle Valtion suvereniteetista. (Kanada: International Development Research Centre, 2001), 139. <http://books.google.com/books?id=31qFeSkSb5IC>.
Moseley.
Walzer, op. cit 93.
Walzer, op. cit 121.
Walzer, op. cit 114.
Moseley.,
Hubert and Weiss, et al., 139.
Moseley.
Moseley.
Hubert and Weiss, et al., 139